Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön

Oma auto avain itsenäiseen elämään

Helsingissä vain kolmasosa nuorista ajaa itselleen ajokortin heti 18-vuotiaana. Yhä useampi nuori ei koe tarvitsevansa autoa tai edes ajokorttia, sillä etenkin suuremmissa kaupungeissa joukkoliikenne toimii pääosin hyvin ja kuljettaa nopeasti, edullisesti ja luotettavasti. Tarve omalle autolle tulee kaupunkilaisellekin kuitenkin usein myöhemmin, esimerkiksi oman perheen perustamisen myötä: lasten kuljettaminen harrastuksiin voi olla helpompaa omalla autolla, tai kun perhe muuttaa suurempaan asuntoon kauemmas keskusta-alueelta, jolloin autoa ehkä tarvitaan jo työmatkoihin ja kauppareissuihin.

Maakunnissa tilanne on toinen, sillä toimivan joukkoliikenteen puuttumisen ja pitkien välimatkojen vuoksi oma auto ja siis myös ajokortti ovat käytännössä välttämättömiä, mikäli haluaa tavata ystäviä ja harrastaa itsenäisesti. Noin 75 % maakuntien nuorista ajaakin ajokortin heti, kun se vain on mahdollista. Monella maaseudun nuorella on jo entuudestaan traktorikortti tai vähintään mopokortti, ja kokemusta traktorin tai mopoauton kuljettamisesta. 18 ikävuoden ja täysi-ikäisyyden lähestyessä on luontevaa ajaa ainakin henkilöauton ajamiseen oikeuttava B-ajokortti.

Autokoulujen kursseistaan veloittamat hinnat vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea, ja myös kaupunkien sisällä voi hinnoissa olla suuria eroja. Halvimmillaan B-ajokortin saa alle 1000 eurolla, kun kalleimmillaan vastaavan kurssin hinta voi olla jopa miltei kolminkertainen, 2600 euroa. Mikäli ajokortin ajaminen on ajankohtaista, kannattaa siis todellakin katsella ympärilleen ja vertailla eri autokoulujen veloituksia ja kursseja. Muutaman päivän tutkimustyöllä voi saada itselleen hyvän säästön.

Tarvittavan opetuksen, teoria- ja ajotuntien, määrä riippuu siitä, millaista ajolupaa tavoitellaan, ja myös siitä, onko taustalla jo jokin muu ajokortti suoritettuna, esimerkiksi siis vaikka traktori- tai mopokortti. Tuntien määrä taas luonnollisesti vaikuttaa myös kurssin kokonaishintaan. Kannattaa siis huomioida oppilaan tavoitteet ja tausta ja keskustella autokoulujen kanssa opetustarpeesta yksilöllisesti.

Paitsi autokoulussa, voi ajokortin nykyisin suorittaa myös opetusluvalla toimivan henkilön, kuten perheenjäsenen tai tuttavan, opastuksessa. Näin voi säästää useita satoja euroja autokoulujen hintoihin verrattuna. Kuka tahansa ei kuitenkaan voi opettajaksi ryhtyä, vaan opetusluvan saamiseksi on joitakin ehtoja sekä kirjallinen koe. Hyväksytyn kokeen suorittamisen jälkeen on vielä haettava opetuslupaa ja rekisteröidyttävä. Lisäksi on varmistettava, että opetuksessa käytettävä auto soveltuu ajo-opetukseen. Autossa on esimerkiksi oltava erillinen jarrupoljin opettajalle, lisäpeilit sekä opetuslupakolmio. Auton soveltuvuus ajo-opetukseen varmistetaan erillisessä katsastuksessa.

Pienempien kustannusten vuoksi ajokortin hankkiminen opetusluvalla on yleistynyt viime vuosina, ja suuntaus on varmasti edelleen nouseva. Opetusta kuitenkin edelleen säädellään, ja opetusluvan saanut henkilö voi opettaa vain 3 henkilöä 3 vuoden aikana, mikä hidastaa kehitystä. Joskus vanhempia epäilyttää ryhtyä lapsensa opettajaksi, ja onkin hyvä huomata, että opetettavien ei tarvitse olla sukulaisuussuhteessa opettajaan. Sopivaa opettajaa voi siis kysellä myös tuttavapiiristä.

Juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneiden nuorten ajokortin kustannuksista vastaavat tyypillisesti vanhemmat joko kokonaan tai yhdessä nuoren kanssa. Nuori on voinut säästää ajokorttia varten esimerkiksi kesätyörahoista. Kotona asuvat nuoret voivat usein myös nauttia ns. autoedusta eli käyttää vanhempien autoa myös omissa menoissaan, eikä omaa autoa osteta heti. Monella nuorella kuitenkin varmasti siintää haaveissa oman auton hankkiminen ja auton myötä saatava lisääntynyt vapaus liikkua oman mielen mukaan.

Jos kortin kuitenkin hankkiii myöhemmin aikuisiällä, on todennäköistä, että myös auton hankinta on ajankohtaista samantien. Autoa tarvitaan esimerkiksi perheen harrastusten tai työmatkojen vuoksi, ja juuri se on ollut alunperin kimmokkeena ajokortinkin hankintaan. Tällöin kokonaiskustannukset nousevat helposti melko korkeiksi, ja jos ei säästöjä löydy, on mietittävä muita mahdollisuuksia. Autoliikkeet tyypillisesti tarjoavat omia rahoitusratkaisujaan, mutta ne kattavat vain auton hankinnan, eivät ajokortin kustannuksia. Voi siis olla järkevää tutkia avoimin mielin muitakin vaihtoehtoja, ulkomaita myöten. Suomalaiset voivat esimerkiksi saada lainaa vaikkapa Virosta, myös ilman luottotietoja.

Ensimmäinen auto ostetaan tyypillisesti käytettynä. Noin 75 % käytetyistä autoista ostetaan autoliikkeistä, mutta auton voi siis aivan hyvin ostaa myös yksityiseltä henkilöltä. Vaikka kuluttajansuojalaki suojaakin ostajaa myös käytettyä autoa ostettaessa, on vikojen ja vastuiden selvittely jälkikäteen työlästä ja ikävää puuhaa. Kannattaa siis olla huolellinen ostotilanteessa. Autoliikkeet voivat myöntää myös käytetyille autoille takuun, tätäkin on hyvä ainakin kysyä.

Jo ennen autoliikkeeseen astumista on hyvä selvittää itselleen, millaista autoa on ostamassa. Mihin autoa enimmäkseen käytetään? Kuinka paljon kilometrejä vuodessa kertyy, ajetaanko enimmäkseen kaupunkiajoa vai kenties pidempiä matkoja, tarvitaanko paljon tavaratilaa? Bensa vai diesel, kulutus ja päästöt? Manuaali- vai automaattivaihteisto? Millaisia turvallisuusratkaisuja autossa pitää olla? Onko jotain erityisiä asioita, joita autossa ehdottomasti on oltava, ja mistä asioista vastavuoroisesti on valmis tinkimään? On myös hyvä päättää budjetista.

Autoa ostettaessa kannattaa aivan ensimmäiseksi selvittää auton rekisteriotteesta, että myytävä auto on sama, mitä rekisteriotteeseen on merkitty. Rekisteriotteesta tarkistetaan myös, kuka on auton omistaja, ja tiedon perusteella varmistetaan, onko myyjällä oikeutta myydä autoa. Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista voi myös tarkistaa muita tietoja auton historiasta, kuten autoverojen maksut tai ettei autoa ole poistettu rekisteristä. Jos auto on poistettu ajoneuvorekisteristä, sillä ei saa ajaa. Kannattaa myös varmistaa, että auto on katsastettu.

Seuraavaksi on hyvä katsoa auton huoltokirjaa, ja varmistaa, että auto on huollettu määräajoin. Paljon ajettu, mutta tunnollisesti huollettu auto voi olla parempi valinta, kuin uudehko auto, jonka määräaikaishuollot on jätetty tekemättä.

Papereiden tarkistamisen jälkeen on tärkeää tehdä huolellinen ulkoinen tarkastus eri kulmista ja eri valossa. Näkyykö lommoja tai painaumia, onko auton maalipinta ja väri tasainen, onko merkkejä kolareista? Mikä on renkaiden ja vanteiden kunto, onko mahdollisesti ruostetta näkyvissä? Myös konepellin alle kannattaa katsoa, tällöin mielenkiinnon kohteena on etenkin mahdolliset öljy- ja jäähdytysnestevuodot, ja myös öljyt on hyvä tarkistaa. Ennen koeajolle lähtöä tarkistetaan myös alusta mahdollisimman hyvin. Autoa voi hyvin kosketella ja koputellakin sen materiaalien ja kunnon varmistamiseksi.

Koeajo on ehkä tärkein osa auton kunnon tarkistamista ennen ostopäätöksen tekoa. Koeajoon kannattaa varata kunnolla aikaa ja ajaa auto aivan lämpimäksi. Koeajon aikana kuunnellaan kaikki mahdolliset autosta ja moottorista kuuluvat ylimääräiset äänet eri ajonopeuksilla ja moottorin kierrosluvuilla, testataan vaihteiston ja kytkimen sekä jarrujen kunnollinen toiminta ja tietysti ohjaus. Myös muiden auton laitteiden, kuten ilmastoinnin ja merkkivalojen, toiminta testataan.

Kun ostopäätös on tehty, on aika huolehtia paperitöistä. Kauppakirja tai luovutuskirja on hyvä tehdä aina kirjallisesti. Tätä varten löytyy esimerkiksi Trafin sivuilta valmis pohja. Toinen tärkeä paperi on varmenne tai rekisteriotteen II-osa eli ilmoitusosa, jota tarvitset auton omistajanmuutoksen rekisteröintiin. Ostajan on tehtävä rekisteröinti seitsemän päivän kuluessa kaupanteosta. Myös vakuutukset on hoidettava kuntoon seitsemän päivän kuluessa. Kun auto on rekisteröity, saa ostaja postitse ajoneuvoverolipun, jolla voi maksaa tarvittavat verot.

Ajokortin ja ensimmäisen auton hankinta ovat suuria askeleita nuoren itsenäistymisessä. Oma auto mahdollistaa liikkumisen harrastuksiin, kavereiden luokse tai vaikka festareille aivan eri tavalla kuin vanhempien laina-auto aiemmin, ja voikin olla, ettei nuorta juuri kotona näy muutaman ensimmäisen kuukauden aikana. Ja mikäpä siinä, onhan autoilu itsessäänkin jo oma nautintonsa!